Moi!
Jaahas, melkein pari kuukautta on taas vierähtänyt ja taas on ollut monta juttua menossa.
Mutta ensin tärkein: menin naimisiin <3 Meidät vihittiin perjantaina 8.9. Rovaniemen maistraatissa. Toimitus oli nopea. Sopii hyvin meille. Juhlia ei pidetty muuten kun, että kävimme todistajiemme kanssa Amarillossa syömässä massut täyteen ja suuntasimme kotiin lepäämään. Veljeni otti pojat, joten viikonloppu oli uskomattoman rauhallinen. :D Tää uuden sukunimen opettelu on hankalin juttu. Varsinkin, kun sitä yrittää kirjoittaa. Milla Saarela. Aika jännä!
Voisi melkein sanoa, että jännitti!
Olen päässyt tradenomiopintojeni kanssa jonkinlaiseen alkuun. Ne on jääneet monta kertaa kesken. Ensimmäisen kerran jätin opinnot kesken 2008. Tuntui, ettei pää ota yhtään enempää vastaan. Äitini kuoli henkirikoksen uhrina 2006 marraskuussa, ja pari vuotta meni vähän niinkuin sumussa. Tahkosin opintoja ihan kivasti, mutta yhtäkkiä ei enää pystynyt. Tää on mun elämäni suurin tragedia, vaikka lapsuus ei ollut muutenkaan aina mitään ruusuilla tanssimista. Siitä ehkä lisää joskus, kun tuntuu siltä. En halua vatvoa vanhoja, koska se ei vie minua mihinkään.
Koulun ja kurssien aloittaminen ei ollut ihan helpointa. Tunne oli aika hurja, kun piti taas hoksata pitkän ajan jälkeen moodlet ja soleopsit etc. Vaikka minunkin kalenterissani on tällä hetkellä yhtä sun toista, ei ole yhtään sellainen olo, ettenkö tällä kertaa saisi opintojani tehtyä loppuun. Nyt tähän liittyy yksi tosi mielenkiintoinen juttu. josta lisää sitten joskus, kun on sen aika. Tiedän, ihan tyhmää vihjailla, eikä sitten kerro!
Yritän huolehtia omasta jaksamisestani siten, etten toisi töitä enkä opintoja kotiin työviikon aikana. Eilen oli heti poikkeus! Tänään on palautettava tehtävä, jota en ole yhtään ehtinyt aloittaa aiemmin. Oltiin aamukamppeissa poikien kanssa vaikka kello oli jo yli viisi iltapäivällä. Pojat eivät valittaneet, kun taisteluun kyllästyttyäni kaivoin kaapista toisenkin tabletin, jotta kolmevuotias saa harjoitella Ekapeliä ja eskarilainen pelailla tasohyppelyään. Nyt saa sanoa huonoksi äidiksi!
Tänään ollaankin käyty kahdet synttärit, ja nyt olis ulkoilun aika, jotta jaksaa illan pakertaa tuon tehtävän kunnialla loppuun!
Kivaa sunnuntaita Sinulle!
-Milla Saarela- :D
Jaahas, melkein pari kuukautta on taas vierähtänyt ja taas on ollut monta juttua menossa.
Mutta ensin tärkein: menin naimisiin <3 Meidät vihittiin perjantaina 8.9. Rovaniemen maistraatissa. Toimitus oli nopea. Sopii hyvin meille. Juhlia ei pidetty muuten kun, että kävimme todistajiemme kanssa Amarillossa syömässä massut täyteen ja suuntasimme kotiin lepäämään. Veljeni otti pojat, joten viikonloppu oli uskomattoman rauhallinen. :D Tää uuden sukunimen opettelu on hankalin juttu. Varsinkin, kun sitä yrittää kirjoittaa. Milla Saarela. Aika jännä!
Olen päässyt tradenomiopintojeni kanssa jonkinlaiseen alkuun. Ne on jääneet monta kertaa kesken. Ensimmäisen kerran jätin opinnot kesken 2008. Tuntui, ettei pää ota yhtään enempää vastaan. Äitini kuoli henkirikoksen uhrina 2006 marraskuussa, ja pari vuotta meni vähän niinkuin sumussa. Tahkosin opintoja ihan kivasti, mutta yhtäkkiä ei enää pystynyt. Tää on mun elämäni suurin tragedia, vaikka lapsuus ei ollut muutenkaan aina mitään ruusuilla tanssimista. Siitä ehkä lisää joskus, kun tuntuu siltä. En halua vatvoa vanhoja, koska se ei vie minua mihinkään.
Koulun ja kurssien aloittaminen ei ollut ihan helpointa. Tunne oli aika hurja, kun piti taas hoksata pitkän ajan jälkeen moodlet ja soleopsit etc. Vaikka minunkin kalenterissani on tällä hetkellä yhtä sun toista, ei ole yhtään sellainen olo, ettenkö tällä kertaa saisi opintojani tehtyä loppuun. Nyt tähän liittyy yksi tosi mielenkiintoinen juttu. josta lisää sitten joskus, kun on sen aika. Tiedän, ihan tyhmää vihjailla, eikä sitten kerro!
Yritän huolehtia omasta jaksamisestani siten, etten toisi töitä enkä opintoja kotiin työviikon aikana. Eilen oli heti poikkeus! Tänään on palautettava tehtävä, jota en ole yhtään ehtinyt aloittaa aiemmin. Oltiin aamukamppeissa poikien kanssa vaikka kello oli jo yli viisi iltapäivällä. Pojat eivät valittaneet, kun taisteluun kyllästyttyäni kaivoin kaapista toisenkin tabletin, jotta kolmevuotias saa harjoitella Ekapeliä ja eskarilainen pelailla tasohyppelyään. Nyt saa sanoa huonoksi äidiksi!
Tänään ollaankin käyty kahdet synttärit, ja nyt olis ulkoilun aika, jotta jaksaa illan pakertaa tuon tehtävän kunnialla loppuun!
Kivaa sunnuntaita Sinulle!
-Milla Saarela- :D
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi tänne, kiitos!