Heissulivei!
Niin me tytöt käytiin vähän riehumassa Levillä! Aa-että! Reissu oli raskas mutta samalla äärimmäisen hauska. Tytöt piti hyvin huolen, ettei kukaan päässyt jännityksen valtaan liikaa. #mitensäoletnoinvakava :)
Homman nimi on siis Arctic Challenge. Mennään noin 10 km matka ylös ja alas Levin rinteitä, soita ja lääniä. Matkan varrella tulee esteitä, joiden tarkoituksena on ylittää itsensä ja tarvittaessa auttaa kaveria. Arctic Challenge on nimenomaan kisa itseä vastaan. Rata oli rankka. Meillä kesti noin neljä ja puoli tuntia mennä se läpi. Omassa päässä sai käydä jaksamisen käsitettä uudella lailla läpi. Kaikki mikä oli rankkaa kaverille, ei välttämättä ollut rankkaa minulle ja taas toisinpäin.
Mun lemppari este oli toi uinti. Sitä oli tiedossa heti ekana ja myöskin viimeisenä. Vaatteet päällä uiminen (sika-)kylmässä vedessä oli ihan yhtä ikävää, kuin olin kuvitellutkin sen olevan. Mehän tyttöjen kanssa ekoissa harkoissa hypittiin pururadan pienimpienkin rapakoiden yli, kunnes huomattiin, ettei se taida olla ihan mahdollista tosi paikan tullen. Eikä kuulkaa ollutkaan! Muita esteitä oli mm. kaapelikeloista tehtyjä esteitä, hiekkasäkin kantamista sekä renkaan pyörittelyä. Ja harvemmin tulee myöskään puljattua lantiota myöten rapavedessä tai rämmittyä suossa.
Itsellä oli jo aika kaikkensa antanut fiilis ennen viimeistä uintia, mutta sinnillä mentiin. Uinti on semmoinen laji, jota ei viime vuosina (lue: 15:sta vuoteen) ole tullut juuri harrasteltua. Mutta siihenpä tulee kuulkaa muutos! Ensi vuonna tiedän, että jaksan ja tiedän, että osaan ainakin teknisesti vähän paremmin. Onneksi muutkin meidän joukkueesta oli sitä mieltä, joten me varmaan päästään treenaileen yhdessä. Lisäksi roikkumistreeniä jatketaan, samoin kuin kiipeilyjuttuja alan kattoon vähä erilailla kuin aiemmin.
Tässä vielä linkki viralliseen kisavideoon. Saattaa näkyä tuttuja! :)
Jotkut ovat olleet kiinnostuneita liittyä porukkaan, joten viestiä vaan minulle tai muille tytöille, niin tiedetään lisätä treeniporukkaan ja pääset treeneihin mukaan! :)
Lomakin alkaa olla jo taputeltu.
Pikkujätkien kanssa on ollut kiva touhuilla ja huomata taas kuinka ne onkin jo isoja ja omatoimisia. Vanhempi hokasi jo vähän miten uida ja tietenkin pikkuveli tekee perässä. Eilen käytiin Kuusamossa shoppailemassa reput eskarilaiselle ja pitihän se pikkuveljenkin saada uusi hoitoreppu. Ninjagoa ja Turtlesta sieltä tarttui mukaan. Tänään taas käytiin kaverin mökillä, jossa pojat ja koirat saivat uida ja touhuilla yllin kyllin. Martta oli aika valmis jo ennen kahdeksaa, jätkät sinnitteli paljon pidempään.
Esikoisen eka hammas irtosi tänä iltana äiskän pienellä avustuksella. Kyllä oli muikea ilme pojalla, kun ensijärkytyksestä selvisi. :) Kai se pitää joku hammaskeiju tilata, kun jätkä niin vahvasti siihen uskonsa laittoi.
Kävin tänään hakemassa avaimen mun tulevaan toimistoon/pieneen studioon, joka tulee ihan Posion keskustaan. Nelisenkymmentä neliötä MillaFIT:n omassa käytössä! Asiakastapaamiset hoidetaan tästä lähtien siellä. Sinne mä tuon toimistokamojen lisäksi Weelan sekä pienharjoitteluvälineitä. Siellä voidaan asiakkaan kanssa tehdä treeni ihan rauhassa jos vaikka salille meneminen ahdistaa tai se ei ole tarkoituksenmukaista syystä tai toisesta. Mutta studiosta ja weelasta lisää vähän myöhemmin!
Hyvää yötä.
Muista kurkotella kohti unelmia.
-Milla
Niin me tytöt käytiin vähän riehumassa Levillä! Aa-että! Reissu oli raskas mutta samalla äärimmäisen hauska. Tytöt piti hyvin huolen, ettei kukaan päässyt jännityksen valtaan liikaa. #mitensäoletnoinvakava :)
Homman nimi on siis Arctic Challenge. Mennään noin 10 km matka ylös ja alas Levin rinteitä, soita ja lääniä. Matkan varrella tulee esteitä, joiden tarkoituksena on ylittää itsensä ja tarvittaessa auttaa kaveria. Arctic Challenge on nimenomaan kisa itseä vastaan. Rata oli rankka. Meillä kesti noin neljä ja puoli tuntia mennä se läpi. Omassa päässä sai käydä jaksamisen käsitettä uudella lailla läpi. Kaikki mikä oli rankkaa kaverille, ei välttämättä ollut rankkaa minulle ja taas toisinpäin.
Mun lemppari este oli toi uinti. Sitä oli tiedossa heti ekana ja myöskin viimeisenä. Vaatteet päällä uiminen (sika-)kylmässä vedessä oli ihan yhtä ikävää, kuin olin kuvitellutkin sen olevan. Mehän tyttöjen kanssa ekoissa harkoissa hypittiin pururadan pienimpienkin rapakoiden yli, kunnes huomattiin, ettei se taida olla ihan mahdollista tosi paikan tullen. Eikä kuulkaa ollutkaan! Muita esteitä oli mm. kaapelikeloista tehtyjä esteitä, hiekkasäkin kantamista sekä renkaan pyörittelyä. Ja harvemmin tulee myöskään puljattua lantiota myöten rapavedessä tai rämmittyä suossa.
Itsellä oli jo aika kaikkensa antanut fiilis ennen viimeistä uintia, mutta sinnillä mentiin. Uinti on semmoinen laji, jota ei viime vuosina (lue: 15:sta vuoteen) ole tullut juuri harrasteltua. Mutta siihenpä tulee kuulkaa muutos! Ensi vuonna tiedän, että jaksan ja tiedän, että osaan ainakin teknisesti vähän paremmin. Onneksi muutkin meidän joukkueesta oli sitä mieltä, joten me varmaan päästään treenaileen yhdessä. Lisäksi roikkumistreeniä jatketaan, samoin kuin kiipeilyjuttuja alan kattoon vähä erilailla kuin aiemmin.
Tässä vielä linkki viralliseen kisavideoon. Saattaa näkyä tuttuja! :)
Jotkut ovat olleet kiinnostuneita liittyä porukkaan, joten viestiä vaan minulle tai muille tytöille, niin tiedetään lisätä treeniporukkaan ja pääset treeneihin mukaan! :)
Tyytyväinen kisaaja koitoksen jälkeen. Kisamaaleista ei kauheasti jäänyt jäljelle.
Lomakin alkaa olla jo taputeltu.
Pikkujätkien kanssa on ollut kiva touhuilla ja huomata taas kuinka ne onkin jo isoja ja omatoimisia. Vanhempi hokasi jo vähän miten uida ja tietenkin pikkuveli tekee perässä. Eilen käytiin Kuusamossa shoppailemassa reput eskarilaiselle ja pitihän se pikkuveljenkin saada uusi hoitoreppu. Ninjagoa ja Turtlesta sieltä tarttui mukaan. Tänään taas käytiin kaverin mökillä, jossa pojat ja koirat saivat uida ja touhuilla yllin kyllin. Martta oli aika valmis jo ennen kahdeksaa, jätkät sinnitteli paljon pidempään.
Esikoisen eka hammas irtosi tänä iltana äiskän pienellä avustuksella. Kyllä oli muikea ilme pojalla, kun ensijärkytyksestä selvisi. :) Kai se pitää joku hammaskeiju tilata, kun jätkä niin vahvasti siihen uskonsa laittoi.
Kävin tänään hakemassa avaimen mun tulevaan toimistoon/pieneen studioon, joka tulee ihan Posion keskustaan. Nelisenkymmentä neliötä MillaFIT:n omassa käytössä! Asiakastapaamiset hoidetaan tästä lähtien siellä. Sinne mä tuon toimistokamojen lisäksi Weelan sekä pienharjoitteluvälineitä. Siellä voidaan asiakkaan kanssa tehdä treeni ihan rauhassa jos vaikka salille meneminen ahdistaa tai se ei ole tarkoituksenmukaista syystä tai toisesta. Mutta studiosta ja weelasta lisää vähän myöhemmin!
Hyvää yötä.
Muista kurkotella kohti unelmia.
-Milla
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi tänne, kiitos!